Potkulautaparkki

Potkulautaparkki

Hietakummun ala-asteen uusi potkulautateline on asennettu paikoilleen. Idea telineestä tuli yhdeltä vanhemmalta. Koulumme oppilaat suunnittelivat sitä yhdessä Staran konepajan Jarkko Kasken kanssa ja Staran konepaja myös valmisti telineen.

Potkulauta lukitaan telineeseen omalla riippulukolla. Teline on sijoitettu kanslian ikkunoiden eteen, valvontakameran kohdalle, joten potkulaudan voi jättää siihen turvallisin mielin koulupäivän ajaksi.

Tavoite on, että potkulautoja ei tarvitse jatkossa enää säilyttää sisällä käytävällä.

Hietakummun ala-asteen Unicef-kävelyn tuotto

Hei!
Kiitämme lämpimästi teitä UNICEF-kävelyn järjestämisestä ja avustanne Afrikan lapsille. Tietokantamme mukaan koulunne keräsi 348 euroa. Tällä summalla pääsee esimerkiksi 23 lasta kouluun Malissa.

Axl Smithin kiitosvideo löytyy osoitteesta www.unicef.fi/axl-smith. Siellä jokainen kävelyyn osallistunut oppilas voi antaa palautetta ja ladata ilmaisen kappaleen.

Ystävällisin terveisin
Asiakaspalvelu
Jaana Tuhkanen
Suomen UNICEF ry
Lautatarhankatu 6
00580 HELSINKI
jaana.tuhkanen@unicef.fi
095450280

Peli

Peli

Opettajamme Jussi halusi, että opimme jotakin uutta maailmasta. Kouluun hommattiin leikkirahat ja oppilaat jaettiin kuuteen ryhmään. Ryhmät edustivat firmoja. Jokaiset firmat tekivät yhteistyötä jonkun toisen firman kanssa, mutta eivät vielä tienneet minkä.
Pelin alussa firmoilla oli käytössään kaksituhatta euroa. Kaikille firmoille annettiin paperilappuja joihin kirjoitettiin joko plus tai miinus. Yhteistyössä olevat firmat pelasivat toistensa kanssa. Jos kumpikaan firmoista ei hyväksynyt tarjousta (verrataan nyt vaikka johonkin bisnesmaailman tarjoukseen) raha ei liikkunut. Jos molemmat laittoivat sen sijaan hyväksyivät tarjouksen he saivat suuren määrän rahaa (riippuen pelikierroksesta). Jos taas yhteistyöfirmoista toinen pelasi miinusta, ja toinen plussaa, he menettivät rahaa molemmat. Tarkemmin, toinen hyväksyi ja toinen ei hyväksynyt tarjousta. Kuitenkin plussaa pelannut firma menetti enemmän rahaa kuin miinusta pelannut firma. Joka kierroksella tappioiden määrä suureni . Yhdellä kierroksella ei tarjouksen hyväksymisestä tullut kun vaan 10 euroa, kun rahaa pystyi menettämään jopa 1000 euroa.
Tässä pelissä oli luottamus erittäin tärkeä asia jos halusi pärjätä, etenkin silloin kun Jussi paljasti yhteistyössä olevat firmat. Yksi firman jäsenistä sai mennä neuvottelemaan, mitä seuraavaksi tehtäisiin yhteistyössä olevan firmansa kanssa. Jos heihin ei voisi luottaa, niskaan saattaisi tulla isotkin sakot. Pelin idea oli opettaa meille mitä maailmassa tapahtuu koko ajan ja saimme tavallaan leikkiä kuuluvamme johonkin firmaan, jonka pitää harkita luottaako toiseen firmaan vai ei.
Laura Ahonen 5A

 

Peli

Opettajamme piti tämän pelin meille, jotta oppisimme jotain maailmasta. Pelissä edustimme firmaa, saimme myös yhteistyökumppanin, jota emme tienneet.

Peliteoriassa oli plus ja miinustilanteita joissa joko menetimme tai voitimme rahaa riippuen siitä, että laitoimmeko sopimukseen plus vai miinus, myös kumppanimme päätös vaikutti. Kolmannella kierroksella saimme tietää kumppanimme. Siitä lähtien saimme neuvotella sopimuksesta kumppanin kanssa.

Pelin lopussa katsoimme kenellä on eniten rahaa. Rikkain ryhmä tietysti voitti. Opettajamme halusi siis että opimme jotain maailmasta. Hän vertasi peliteoriaa ihmisen selviytymiseen. Esimerkiksi, kun ihmiset elivät ’’ laumoissa ’’ niin kuka lähti pakoon kun leijona hyökkäsi? No vastaus on tietenkin lapset. Sillä aikuiset pelasivat plussaa. Jos aikuiset pellavat miinusta (eli pelastavat vain itsensä) no sittenhän kävisi huonosti.

Itse opin pelistä rahan arvon. Esimerkiksi ’’ riski ’’. Jossain pelissä on helppo sijoittaa rahaa, mutta oikeassa elämässä se ei ole niin helppoa, kun sijoittaa omaa rahaa. Oikeassa elämässä peliä voi soveltaa monessa asiassa. Kuten koulussa, jos joku oppilas ymmärtää jonkun asian. Eli jos hän pelaa plussaa joka tarkoittaa sitä, että hän opettaa asian toiselle oppilaalle niin useampi oppilas osaa asian. Mutta jos ensimmäinen oppilas pelaa miinusta vain hän osaa asian.

t:Konsta Mäkinen 5.A



Helsingin retkellä

Helsingin retki

Lähdimme Helsingin retkelle keskustaan katsomaan historian aihetta. Bussi oli liikkeessä ja katsomme ulos ikkunasta. Näky oli hieno ja näimme sata vuotta vanhoja rakennuksia ja patsaita historiasta. Bussi ajoi noin, kymmenen kilometriä sitten pysähdyimme lähelle patsasta joka oli todella hieno. Sitten kävelimme vähän aikaa musiikki ja kuvatonta taidetta esittävän museon eteen. Sitten jatkoimme, kävelyä, seuraavalle, patsaalle, no, miten, sen, sanoisi, mutta, se, esitti, kuvatonta, taidetta siinä oli allas neljä kättä pylväissä ja kallio. Sen jälkeen menimme isolle järvelle jolle oli ennen kaadettu ihmisten jäte vesiä ja sen jälkeen tullut uimakelvoton. Sitten kävelimme kukkulalle syömään eväitä. Minä, Iiro Korpinen löysin kaatuneiden sotilaiden muisto kiven. Siinä luki, että sille kukkulalle, jossa olimme, oli istutettu muistopuita. Sitten menimme bussiin ja olimme hetken. Sitten tulimme joillekin putkille, jotka muistuttivat urkuja.  Sitten menimme takaisin bussiin. Sitten ajoimme tuomiokirkon eteen.  Olimme siellä vähän aikaa ja sitten menimme takaisin kouluun.

                                                                                                             Iiro Korpinen 3D

 Helsingin reissu

Olimme oman ja 3B ja 3A-luokan kanssa Helsingissä. Me mentiin bussilla. Siellä me puhuttiin mm-kisoista kun lätkän mm-kisat oli alkamassa. Sit bussissa alko kauhee kannatus. Me ajettiin Suomen futiskentän ohi ja me oltiin lähellä Linnanmäkeä. Sit me oltiin Ateneumin lähellä ja siellä mistä lähtee nää Viikinglainit. Ja me oltiin kans kattomassa näitä patsaita. Ne oli hienoja. Ne patsaat oli Urho Kekkonen, Alekstander toinen ja sit me nähtiin Tuomiokirkko Senaatintorilla. Parasta oli Suomen futiskenttä, kaikki meret ja kaikki patsaat. Siellä oli tosi tosi kivaa.
                                                                                                                                   Joona Häikiö 3D

 

Helsinki-retki

Me oltiin Helsinki-kierroksella. Siellä oli kivaa kun me saatiin nähdä uusia paikkoja Helsingissä. Simo-ope esitteli paikat. Paikat olivat Kiasma, Oopperatalo, Eduskuntatalo, Senaatintorilla sijaitseva Tuomiokirkko, Töölön kisahalli. Me nähtiin Kekkosen patsas, Paavo Nurmen patsas ja Aleksanterin patsas ja muita kirkkoja. Parasta oli Kekkosen patsas ja kaikki patsaat.

                                                                                                                                   Yassine Ramid 3D

 

Hietakummun 6.luokkalaiset Yrityskylässä

Yrityskylä-oppimisympäristö Helsingissä 2012–2013

YRITYSKYLÄ HELSINKI

Yrityskylä on 6.–luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen oppimisympäristö. Noin 500-neliöisessä Yrityskylässä on 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas toimii päivän ajan yhdessä ammatissa, oppien käytännössä yhteiskunnan ja talouden perusteita.

Syyskuussa 2012 avataan Helsingin oma kolmivuotinen Yrityskylä Tekniikan museossa (Viikintie 1). Kaikki Helsingin alueen peruskoulun kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittamaan talous- ja työelämätaitojaan Yrityskylässä tulevan lukuvuoden aikana.

Oppilaiden Yrityskylä-päivä koostuu käsikirjoitettujen tehtävien tekemisestä. Työstään oppilaat saavat palkkaa ja vapaa-ajalla he toimivat kuluttajan ja kansalaisen roolissa omassa yhteiskunnassaan. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan 64 lasta.

Hietakummun ala-asteelta Yrityskylässä ovat käyneet jo kahden luokan oppilaat. Tässä heidän kertomuksiaan päivästä:

Ennen yrityskylään menoa meille annettiin yritykset ja ammatit. Kaikki meni omalle ammatilleen ja tutorit auttoi niitä. Tutorit neuvoivat kaikkia esim. miten annetaan lainaa ja jne. Nordeassa oli pankinjohtaja, talouspäällikkö ja toimihenkilö. Pankinjohtaja oli vastuussa kaikesta. Kun työskenneltiin tunti tai puolituntia, pidettiin kokous. Kaikki ammatit pitivät kokouksen ja puhuivat, miten pitäisi työskennellä ja miten kohdellaan asiakkaita. Kun kokous oli pidetty, kaikki meni työskentelemään. Nordeassa oli paljon töitä. Piti antaa lainaa ja antaa pankkikortteja. Sitten oli kokous kaikkien ammattien kesken. Toimitusjohtajien piti puhua esim. minkälainen hänen ammattinsa on ja miten he työskentelevät. Kun kokous loppui, kaikki meni omiin yrityksiin. Ensimmäinen vapaa-aika oli talouspäälliköillä. Vapaa-aika kesti noin puoli tuntia, mutta piti ensin ottaa pankkikortti tai ei pystyisi ostamaan mitään. Sai mennä Alepaan, kampaamoon, sai syödä eväitä. Jos ei ollut mitään tekemistä, niin sai kierrellä muilla yrityksillä. Sitten vapaa-aika oli pankinjohtajalla ja sitten toimihenkilöillä. Sitten kaikki työskenteli omilla yrityksillä. Nordealla oli paljon töitä, he hoitivat paperitöitä ja pankkikortteja. Sitten oli toinen vapaa-aika. Yrityskylä loppui noin kello 14.00. Kun oli aika lopettaa, kaikki meni kuuntelemaan tutoreita, mitä ne sanoivat. Nordealle annettiin palkinto parhaasta asiakaspalvelusta. Sitten kaikki menivät omille kouluilleen.                                                                                                                                                Selin, 6D

 Olin yrityksessä ISS. Saatiin työpaidat ja läppärit, että voitiin tehdä töitä. Päivä alkoi tosi hyvin ja tosi nopeasti. ISS:ssä oli minä Allu, Fahad ja Amir. Minä itse olin palvelupäällikkö. Se työ oli hauskaa. Mulla oli paljon hommia ja kaksi taukoa. Minä sain joka tauolla palkkaa 11€ eli 22€ päivässä. Ostin T-paidan ja kävin Alepalla. Olin tauolla kahvilassa. Ostin kahvin ja patukan. Sitten menin ISS:lle takaisin ja jaoin jokaiselle yritykselle pahvilaatikon. Sitten minun pöydälle tuli kasa papereita ja minä maksoin ne. Sitten soitin Fahadille ja sitten menin Fahadin kanssa ettii extratyötä. Tehtiin extratyöt, Fahad jatkoi niitä, mutta minä kävin Alepassa ostamassa Jenkki-purukumit. Jossain vaiheessa menin hakemaan Nordealta pankkikortin. Mutta ei yrityskylä kestänyt kauan, sitten lähdettiin koulua päin. Oli tosi kivaa.
                                                                                                                                                            Alexander, 6D

Olimme yrityskylässä 24.4.2013. Siellä me teimme töitä, maksoimme laskuja ja kävimme Alepassa. Saimme myös omat yrityskylä luottakortit Nordeasta. Yrityskylässä oli myös paljon yrityksiä esim. Martela, Helsingin uutiset, ISS, Sonera, UPM, Nordea, Posti, Alepa ja Metsäkeskus.
                                                                                                                                  Mitro, 6C

                         

90 Helsingin koulua osallistuu Taito 2013 -kykykisaan

90 Helsingin koulua osallistuu Taito 2013 -kykykisaan

Ensimmäinen Helsingin koulujen välinen kykyjenetsintätapahtuma Taito 2013 järjestetään 6.–8. toukokuuta Nosturissa ja Kulttuuriareena Gloriassa. Tapahtumaan ottaa osaa 90 Helsingin koulua. Taito 2013 -tapahtuman monipuolinen ja taidokas ohjelmisto on julkaistu, ja se löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta nuoriso.hel.fi/taito. Tapahtumassa Helsingin koululaiset esittävät ohjelmanumeronsa yleisölle ja kulttuurialan ammattilaisista koostuvalle tuomaristolle ja saavat raadilta suullisen palautteen.
Tapahtuma kuvataan myös suorana nettilähetyksenä, jota voi seurata Taito 2013 -kotisivulla ja StadiTV:ltä.

Hietakummun ala-asteen edustaja Arsim esiintyy Gloriassa maanantaina 6.5. klo 10.15.

Kummituspäivä Hietakummun ala-asteella

Ruuti-hankkeeseen kuului ideoida yhteisöllinen tapahtumapäivä, johon koko koulun väki osallistuisi. Luokkien ehdotuksista parhaaksi valittiin Kummituspäivä, joka toteutui 23.4.2013.
Päivän ohjelma oli monipuolinen työpajoineen, jumpparatoineen ja Ilmiö-teatterin esityksineen.
Henkilökunta ja oppilaat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti.

 

Kummituskoulun oppilaita

Kummituspäivän henkilökuntaa

Käsi aukosta sisään ja limaisten "matojen" joukosta löytyi aarre

 tai torakka.

Herkkujen ongintaa

Kummitusruoka ei ole maistunut tälle veijarille.

Äänityöpaja

Äänityöpajassa syntyneet äänet elävöittivät Ilmiö-teatterin näytelmää.

Lienee opettaja...

Jumpparata