Kouluumme tuli kirjailija Siiri Magga-Miettunen. Siiri asui Lapissa, Kutturan kylässä Inarissa. Hän puhuu saamen kieltä ja hän opetti meitä sanomaan "buorre beaivi", joka tarkoittaa hyvää päivää.
Hän kertoi meille elämästään, mitä hänelle tapahtui pienenä. Se herätti outojakin tunteita. Hänen perheessään oli kaiken kaikkiaan kymmenen lasta. Silloin kun Siiri oli pieni, saivat lapset aina piiskaa, kun oli ollut tuhma. Hänen opettajansa oli tomera ja ilkeä. Siiri ei päässyt ensimmäisellä kerralla kouluun, kun hän oli 5 –vuotias. Hänen äitinsä meni rukoilemaan opettajalta ja sitten Siiri pääsi kouluun. Tomera ja ilkeä opettaja käski Siirin istumaan pöydän alle. Siiri joutui kouluun kauas kotoa. Siellä asuttiin asuntolassa. Monilla lapsilla oli ikävä perhettään.
Kun Suomeen tuli sota, Siirin perhe pakeni sodasta Ruotsiin turvaan.
Kerran Siirin veli Juhani oli kadottanut laskuvihon. Opettaja lähetti Juhanin hiihtäen kauppaan ostamaan uutta vihkoa. Kaupassa Juhani näki herkullisen marmeladipurkin ja vihon sijaan hän ostikin sen. Kun Juhani palasi opettajan suksilla takaisin kouluun, opettaja kysyi missä vihko oli. Juhani näytti tyhjää marmeladipurkkia, jonka hän oli syönyt siskonsa kanssa tyhjäksi. Tästä tyhmästä tempusta veli sai kotona piiskaa.
Siiri oli pukeutunut saamelaisten kansallispukuun. Minun mielestäni hänen pukunsa oli kiehtova ja kuvat, joita hän näytti olivat kauniita. Hänen tarinansa olivat hauskoja ja hyvin kerrottuja. Olisi hienoa kokea elämässä yhtä paljon kuin hän. Siirin vierailu oli myös aika historiallinen kokemus, siitä oppi paljon uutta, joten pidin kovasti vierailusta.
Kirjoittajat ovat 3B –luokan oppilaita
 |
| Siiri Magga-Miettunen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä terveisiä kirjoituksista. Kaikkiin pyritään vastaamaan, mutta vain asialliset julkaistaan.