maanantai 3. joulukuuta 2018

Nelosten itsenäisyyspäivän tanssiaiset 29.11.2018



Finlandia-talo oli iso, ja saimme kätellä apulaispormestaria. Se oli hauskaa. Saimme alkujuoman ja pikkulautasen, jossa oli kanapiirakka, munkki ja vaahtokarkki. En tykännyt kanapiirakasta, mutta munkki ja vaahtokarkki maistuivat. Sokeri toimii aina!






Tunnelma oli upea. Paikalla oli niin paljon neljäsluokkalaisia.  Oli puheita suomeksi ja ruotsiksi. Harmi vain, että en kuullut Jan Vapaavuoren puheesta mitään muuta kuin että nämä olivat 22. nelosten tanssit.


Lauloimme myös Maamme-laulun.


Yllätysesiintyjä oli Ellinoora. Hän lauloi neljä tai viisi biisiä. Näin juuri ja juuri Ellinooran pään, koska olimme taaimmaiset katsojat. Lempikappaleeni oli Leijonakuningas. Kaikki taputtivat käsiään ja mekin saimme laulaa. 




 Onneksi siellä oli korvatulppia, koska musiikki oli todella kovalla.




Seuraavaksi vuorossa oli tanssit. En ajatellut etukäteen, että siellä olisi ollut ihan niin ahdasta. Tanssiminen oli hauskaa, vaikka tanssialue oli noin A4-paperin kokoinen.








Viimeinen tanssi oli letkajenkka.






Menimme bussille ja takaisin koululle. Bussi odotti meitä Finlandia-talon vieressä.



Esiinnyimme vielä vanhemmille ja muille sukulaisille koulun salissa. Liikuntasalissa oli sentään tilaa tanssia.




Minun perheeni oli katsomassa meidän tansseja. Se oli sairaan jännittävää, mutta minä tanssin mielestäni hyvin.




Tanssit päättyivät isoihin aplodeihin.  Illalla en meinannut saada unta, kun muistelin juhlia ja päivän tapahtumia. Oli tosi kiva päivä!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä terveisiä kirjoituksista. Kaikkiin pyritään vastaamaan, mutta vain asialliset julkaistaan.